Graalin maljan etsintä oli muinainen hyperborealainen siirtymäriitti aikuisuuteen. Nuori mies oppi avartamaan maailmannäkemyksensä ja löytämään oman merkityksen maailmasta. Nuoren sankarin tarinaan tyypillisesti kuului paha kuningas (joka aina silloin tällöin korvattiin lohikäärmeellä 😉) ja kaunis prinsessa. Amor heroes taas on sitten rakkauden…. vai yksinäisyyden kipu? Sana Heroes on yhdistelmä sanasta Hero (sankari) ja rakkauden jumala Eros nimestä. Rakkauden kivusta tehtiin sankareiden sielunkipu, jossa myös lohikäärmeitä (tai ilkeitä kuninkaita) surmattiin, jotta saataisiin naisia. Graalin malja sekä rakkauden kipu ovat siis vain vaiheita, joita jokainen mies joutuu käymään elämänsä aikana lävitse. Valaistusta ja rakkautta etsitään naisen muodossa. Täydellinen nainen, joka täydentää urhon ritarin.

Prinsessaa on vain niin vaikeaa löytää tänä päivänä. Seikkailustamme on pikemminkin vain tullut irtoseksin jahtia. Harva meistä miehistä nykyään pystyy ajattelemaan kriittisesti tai monipuolisesti, varsinkin kun hyvät periaatteet ovat maailmassa laskeneet yhteiskunnan rappeutuessa. Irtoseksin tarve, millä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa on tullut niin suureksi osaksi yhteiskuntaa, että se on luonut ihmisryhmittymiä, jotka vihaavat vastakkaista sukupuolta. Ihmiset haluavat seksiä niin paljon, että ovat valmiita tekemään entistä enemmän töitä pelkästään sen eteen. Elämme maailmassa, jossa ihmisten ja Nefiliimien lisäksi myös Succubukset sekä Incubukset kulkevat. Mietin itsekin joskus, olenko Incubi-demoni.

Fyysisestä himosta on tullut tärkeä osa materialistisessa kulttuurissa. Pelkäämme ihmissuhteita emmekä uskalla sitoutua. Emme uskalla sitoutua, koska valehtelemme vaatimamme täydellisyyttä vastapuoleltamme, vaikka olemme itse vajaita. Miksi haluamme niin paljon seksiä? Onko kyseessä puuttuva pala, itseinho, riippuvaisuus vai pelkkä toiminnasta irtautuva into? Kuinka monelle miehelle irtoseksi on vain performanssi, jossa vastineeksi saisi naisen hellyyden palkinnoksi? Ehkäpä jopa rakkauden, jos osaa työnsä hyvin? Anelemme avoimia suhteita, jotta voisimme elää pinnallisesti, kun taas kaipaamme merkitystä elämäämme. Kaikki mikä on merkityksellistä tässä elämässä, vaatii työntekoa. Ihminen tarvitsee toisen, löytääkseen itsensä. Tämä on se ritarin tarina, jossa naisen rakkaus on pyhä viisaus. Rakasta naista, jonka viisaus on lähellä jumalia. Jonnet eivät ehkä muista, mutta malja on naisen ja naiseuden ikiaikainen symboli. 😉

Graalin malja on joissain myyteissä Luciferin timanttista muotoiltu ehtoolliskalkki. Hävittyään vallankumouksensa taivasta vastaan. Arkkienkeli Mikaelin pieksemänä Luciferin kruunusta tippui smaragdi maanpäälle. Lucifer, Prometheus, Loki. Keljuilijat, jotka ovat aina aiheuttamassa ongelmia niin toisille kuin itselleen. Tämäkin on vain osa sisäistä heräämistä. Oppia tuntemaan itsensä kuin maailman. Näkemään asiat kuten ne oikeasti ovat. Puhun tietenkin ihmisyyden ja jokaisen meissä piilevän varjopuolemme piirteistä. Tämän takia itse vaadin aina vahvan ja persoonallisen rikoskumppanin keljuiluuni. Rakkaus on kaikkineen hyvä olo toisen kanssa, huumoria, hellyyttä, turvallinen olo ja se on valinta. Haluat tehdä töitä sen eteen, jotta yhteinen arki on kaunis.

Rakastuminen itsessään tapahtuu alitajuisesti. Rakkaussuhteen voi tietenkin pilata olemalla passiivi tai huomaamalla, että Eroksen nuoli tainnut sittenkään osua oikeaan henkilöön, mutta se ensisijainen reaktio – se ihastumista suurempi tunteen voima. Se syntyy sinussa ja se tapahtuu spontaanisti. Se on voima, joka sykkii sisimmässäsi ja haluaa päästä ulos kuin villieläin. Rakastat tai et, sitä ei vain kehitetä ajan mittaa. Suhdetta voi kylvää, mutta joko rakastat jotakuta tai et rakasta. Rakkauden kohdetta ei voi valita. Saatat rakastua WoWia pelaavaan goottityttöön, työpaikkasi esimieheen tai Tinderellaan. Samantekevää oletko kyseisen henkilön kanssa 4 vuotta tai 4 tuntia. Rakkaus tapahtuu itsestään kuin mikä tahansa muukin totuus elämäsi aikana.