Elämä on Apollonialaisen ja Dionysialiasen puolesi tasapainottelua. Puolitoista vuotta sitten totesin itselleni ”Uuden vuoden lupaukset ovat luusereille, meitsi tekee uudenvuosikymmenen lupauksen!”
Päätin tehdä tästä vuosikymmenestä kaikista parhaani. Pähkinänkuoressa lupaukseeni sisältyi mm. Pitää kropasta ja mielestä parempaa huolta sekä kehittää niitä eteenpäin, lisää vihreyttä asuntooni, laajentaa lukemiseni monipuolisuutta, enemmän koodaamista, työntekoa ja nollatoleranssia tekosyille sekä paskalle. Armoton lähes buddhamainen soturikurinalaisuus omaan elämään.
Jyrkkä järjestys omaan elämään, jossa tietenkin tilaa niin elämän ekstaasille kuin nautinnon kaaokselle. En olisi voinut parempaan aikaan aloittaa projektiani, koska korona toden teolla mullisti vanhat rakenteet ja järjestykset aivan uuteen kaaokseen. Moni haikailee paluuta normaaliin ihan niin kuin heidän toiveillaan olisi mitään väliä tässä maailmassa (ei ole tapahtumassa narttuseni). Maailma muutetaan oman tahdon ja teon voimalla. Maailma muutetaan luomalla omat pelisäännöt ja keskittymällä omaan napaan. Järjestyksen voi takoa kaaoksesta, mutta kaaosta et voi järjestyksestä saada. Kaaos on vain puhdasta ekstaasia. Nykymaailmamme suurin synti. Muinaisina aikoina meille hädin tuskin riitti ruokaa elääkseen. Yhteiskunta loi paastoamisen ratkaisuksi, jotta tyhjästä mahasta saataisiin uskonnollinen riitti. Tänään emme saa itseämme kylläiseksi, vaikka ruokaa on yllin kyllin tarjolla. Me kaikki haluamme liikaa, koska kaikki on sormen päässä kosketeltavissa. Siksi nautimme liiallisesta määrästä ruuasta, sokerista, erotiikasta, televisiosta ja niin edes päin. Emme saa itseämme riittävän kylläisiksi, vaikka kuinka yritämme sitä, joka ikinen viikonloppu. Monihan kokee arjen vaan työläiseksi ”vaatimukseksi”, jotta viikonlopusta voitaisiin nauttia. Etsimme ja löydämme kauneutta dionysolaisista hetkistä, siitä hurmanvimmasta ja päihtymyksestä, mutta siellä emme voi elää ikuisesti vaikka kuinka haluaisimme.
Dionysos ilman Apolloa on liian väkevää. Apollo ilman Dionysosta on ilotonta. Koen joskus, että minun pitäisi olla enemmän Apollimainen. Töitä on aina enemmän tehtävissä, koska omien taitojensa terästäminen auttaa minua saavuttamaan haluamani asiat nopeammin. Henkisen kasvun ja vakauden kannalta on ratkaisevan tärkeää löytää oikea tasapaino molempien osapuolten välissä. Hoppuahan ei kenelläkään toivottavasti ole ja ainoa henkilö johon sinun kannattaa itseäsi verrata on siihen, kuka olit eilen. Mieti aina mikä on sinulle hyödyllistä ja toteuta se. Jos et pidä jostakin osasta elämässäsi niin muuta sitä. Pystymme kaikkeen mahdolliseen, kunhan siihen on tarmoa. Voitontahtoa.
Elämä on aina ollut samaa, mutta näyttelijät vain erilaisia. Tyrannit ovat aina halunneet hallita sekä nöyryyttää alaisiaan. En tule koskaan antamaan anteeksi yhdellekään maailman hallitukselle, kuinka paskasti koronakriisi hoidettiin, mutta tyranneille nillittäminen ei lopulta johda mihinkään. Itsehallinta taas johtaa. 😉 Kaikki tämä kaaos on jo entuudestaan tapahtunut ja tulee toistumaan elämän pyörteemme aikana. Niiden pelkääminen olisi samaa kuin ahdistus auringonnoususta. Ragnarök tulee ja menee.
Kaikki on vain käsitystä,
Sinä olet oman elämäsi jumala.
Memento mori.