Puhutaan klassisesta asetelmasta nimeltä Oppilas ja mestari. Jedimestari ja padawaani. Rämeen pyromantikko ja hänen oppilaansa. Haluan puhua nopeasti nykymaailman kulttuurista, jossa tietyt työntekijät kaipaavat muiden ihmisten mielipiteitä heidän oman työnsä tuloksesta. Jos sinä näet kuuluvasi edellä mainittuun ryhmään, esitän vain yhden kysymyksen: Miksi sinua kiinnostaisi muiden mielipiteet, kun kyseessä on sinun työsi?
Ongelma, jonka alkuperää en osaa täysin arvata, on seuraava: Jotkut meistä kaipaavat kehuja ja varmistuksia, että työmme tulos on hyvää. Ehkä asiaan vaikuttaa, missä piireissä on kasvanut tai minkälaista helppoa huomiota on voinut saada sosiaalisen median kautta. Moni kympintyttö (tai poika) huomaa koulumaailmasta siirtyessä työmaailmaan, että vaikka he olivat oman luokkasi huipputähtiä, heidän kilpailupiirinsä oli vain 20 muuta oppilasta, joka ei kuvasta todellisuutta laisinkaan. Nyt työmaailmaan siirtyessä he pääsevät yhteisöön, jonka piireihin kuuluvat monen vuoden ammattimestarit. Mestarit, jotka antavat ohjeistusta seuraavan sukupolven sankareille, jotta nousevat tähdet pääsisivät seisomaan saman jalustan päällä.
Ennen vanhaan sepät takoivat rautaa luodakseen jotain ikuista. Sen kauneuden saavuttaminen vaatii vuosien työtä ja samahan pätee myös digitaalisessa maailmassa. Nykymaailmaan koodarit, nuo ICT-alojen uudenlaista rautaa takovat sepät ovat jatkuvan kehityksen alla, jotta voisivat luoda entistä tehokkaampia, turvallisempia ja kustannustehokkaampia verkkojulkaisuja. Moni joutuu myös olemaan hyvin ajan tasalla oman markkinansa kehityksestä niin kuluttajan kuin markkinan näkökulmasta. Liikkuvia osia on siis monia. Ehkä liiankin monia. Siksi uuden rohkean maailman juniorit voivat saada informaatioähkyn tai suuren stressin, joka lopulta saa heidät tipahtamaan oravanpyörästä Meilahden sairaalaan.
Vaikka elämmekin paremmin kuin muinaisen Rooman keisari, olemme mielen voimallamme luoneet erittäin vaikean ja monimutkaisen elämänpolun itsellemme. Kyynikot sen sanoivat parhaiten: ”Kaikki on vain mielen vaikutusta” ja näinhän se on. Me satutamme itseämme ajatuksillamme, teoillamme ja omilla epävarmuuksillamme. Vaikka työnantajasi antaisi sinulle päivittäin kehuja ja nostaisi sinut jalustalle. Tiedätkö mitä siitä saattaisi seurata? Tulet täysin riippuvaiseksi jatkuviin kehuihin. Miksi ihmeessä haluaisit olla riippuvainen toisen ihmisen mielipiteistä?
Et tarvitse kehuja, saati sitten työnohjeistusta. Työnantajallesi riittää sanoa: ”tee sitä, tuota ja tätä. Se on sit siinä.” Emme tarvitse työnohjausta päivittäin. Tietenkin tulee tapauksia, jolloin on hyvä, että nuorella mestarilla on sentään kompassin nuoli oikeassa suunnassa. Miksi olen tätä mieltä? Koska kukaan ei saisi jäädä riippuvaiseksi toisen henkilön ohjeistukselle. Jäät riippuvaiseksi niin ohjeistuksen tarpeeseen kuin kehuille.
Sinun pitää oppia keksimään itse ratkaisusi. Sinun pitää omilla ratkaisuillasi tehdä parhaasi. Sinä tiedät, menikö suorituksesi hyvin vai huonosti. Olet jopa ensimmäinen koko yrityksessä, joka huomaa sen! Sinulla pitää olla rohkeutta pyytää apua tarvittaessa sekä myös rohkeutta myöntää, milloin asiat eivät menneet kuin Strömsössä, mutta saadaksesi rohkeuden toimia näin on sinun vain kehitettävä omaa hahmoasi itsenäisesti.
Turhamainen stressaaminen vie liikaa pienen aivojesi kapasiteettia. Se vaikuttaa keskittymiseen ja työhösi. Olemme erilaisia ja koemme asiat eri tavalla. Millekään ei ole yhtä ja samaa ratkaisua. Työnteko, työnmerkitys, työntekijät, työkaverit (sekä heidän sanomiset), kaikki vaikuttavat, mutta miten ne tulevat vaikuttamaan koetaan aina eri tavalla.
Jokainen meistä on erilainen. Koemme asioita eri tavalla eikä mihinkään ole yhtä ja samaa ratkaisua. Työyhteisöjen tai työnantajan on mahdotonta luoda täydellistä systeemiä, jossa niin nuorten kuin kokeneiden konkareiden työpanos voidaan nostaa samanarvoisesti jalustalle. Siksi haluan tekstillä tarjota kaikille stoalaisen ratkaisun. Marcus Aurelius kirjoitti: ”Vaikka rakastamme itseämme enemmän kuin muita. Emme selvästikään pysty elämään ilman muiden ihmisten mielipiteitä. Jos ihmiset joutuisivat edes yhden päivän elämään ilman valheita se olisi maailmanloppu.”
Keskity itseesi. Sinä tiedät, onko työsi panostus hyvä. Sinä taputat omaa olkapäätäsi ja sanot itselleni ”Minä olen mestari”. Älä anna epäilijöillesi tai ihailijoillesi tilaa, koska et ole riippuvainen kenenkään mielipiteestä. Jalosta omia taitojasi työnteollasi ja totea, että olet aikamoinen hakkerikuningas.
Lisään tähän vielä entisen ohjelmisto-opettajani viisauden: ”Focus on the solution”. Olkaamme kiitollisia niin aidoille kuin kuvitteellisille jumalille, kun he tarjoavat toivoa, rakkautta, haasteita ja mahdollisuuksia. Elämme maailmassa, josta muinaiset kuninkaat eivät edes osanneet haaveilla. Siksipä seuraavalla kerralla tulen kertomaan teille, miten ryhtyä oman elämänne suvereeneiksi.