Johdanto
Tämä video perustuu filosofi Alan Wattsin ”Mieli ylitse mielen” luentoon. Halusin luoda tiivistelmän oppitunnista ja viilata siihen omia kannanottojani. Luento puhutteli minua, koska Wattsin elämänkatsomus soveltaa buddhalaista psykologiaa ja hän onnistui herkuttelemaan mieltäni terävillä kysymyksillään. Watts haastaa kuuntelijaa kyseenalaistamaan käsitteitä, joita saatamme muuten pitää itsestäänselvyyksinä. Olen laittanut videoni päätyyn ja kuvaukseen linkit alkuperäiseen luentoon sekä säveltäjä Akira the Donin lofi-hiphop musiikkialbumiin luennosta. Luento käsittelee meidän haluamme ryhtyä paremmiksi, mutta tullaksemme paremmiksi etsimme ennemmin vastauksia hakemalla apua ulkoisilta voimilta kuin kehittämällä omia tuntemuksiamme. Saatamme mennä niin pitkälle, että annamme itsellemme tai läheisimmille tarramerkkejä, jotta voimme sanoa kuuluvamme joko Ryhmä X:ään tai Oikeuden Puolustajiin.
Yksinkertainen totuus vain on, että ryhtyäksesi paremmaksi ihmiseksi kuuluisi sinun vain olla sellainen. Leimaamalla itsesi tai muut hyvän ja pahan tarramerkeillä tuot vain haittaa maailmaan. Luot itsellesi turhamaisia riitoja toisia kohtaan. Olivat he sitten lähimpiä sukulaisia tai internetin anonyymeja sankareita. Miksi haluaisit tehdä itsellesi turhaa päänvaivaa?
Ennen videon aloittamista kysy itseltäsi: Miksi haluan olla parempi ihminen? Videoni tarkoitus on virkistellä mieltänne. Herätellä kriittistä ajatteluanne ja saamaan teidät lopuksi ottamaan vastaan idean, että omaan egoon ei tarvitse olla niin kiintynyt. Sinun ei tarvitse yliajatella asioita tai olla niin hermostunut elämäsi jumalallisesta näytelmästä. Aloitetaan video ensimmäiseksi käymällä läpi miksi ihmiset haluavat ulkopuolisilta niin kiivaasti apua. Videon lopussa toivon, että kun mietit kysymystä uudelleen, koet kysymyksen erilaisena ja vastaat siihen uudesta näkökulmasta.
Miksi haluan olla parempi?
Haluat siis armahdusta, joten miksi et vain pyydä sitä Jumalalta? Hän saattaa jopa antaa sen tai ehkä se on yhtä helposti otettavissa kuin hengittämäsi ilma! Teologit kertovat armahduksen olevan ilmaiseksi saatavissa, koska kuninkaamme Jeesus rakastaa meitä niin paljon. Rakkaus on niin suuri, että jokainen meistä on saanut iankaikkisen elämän ilman palautusoikeutta. Katoliset, nuo kristilliset pakanat taas vakuuttavat, että armahdus kaupitellaan itselle. Neuvottelemme, teemme tarjouksia ja lupaamme tehdä vastapalveluksia armahduksen nimissä.
Ihmiset anovat jumalan armahdusta tai siunausta toimiakseen tässä syntisessä maailmassa, mutta jos he eivät pysty hyvään ilman ylimääräistä voimaa eikö silloin Jumala ole myös vastuussa sinun tekemistä synneistä? Olet niin itsekäs henkilö, että joko teet hyvää koska saat siitä palkinnon tai teet pahaa protestoidaksesi jumalaa. Haluat jotain niin vahvasti, että olet valmis anelemaan tai kiroamaan Jumalaasi. Lopputulos on siis toisen henkilön vastuulla, eikä sinun. Pakanana voit tietenkin ottaa mallia pronssiajan sankareilta tai katsoa suuntaa Intian hindulaisista, jossa jumala on sisäinen: Atman! Sisäistetty valo, joka on yhtä jumalan kanssa. Meditoimalla pääset pois ruumiistasi ja voit ulkoisena henkenä tutkia itseäsi. Miten sinä valmistaudut haasteisiisi, miten itseparannuksesi matka etenee ja oletko edennyt suunnitelman mukaisesti tai joustanut tilanteen vaatiessa?
Buddha taas sanoi: ”viisaus saavutetaan, kun jättää taakseen halut ja tahdot”. Antautumalla elät, kun taas elämän tahdollasi tukahdutat itsesi. Annat egosi määrätä kaiken ja kun asiat eivät mene kuin Strömsössä olet valmis harkitsemaan jopa itsemurhaa. Koet kuoleman olevan parempi vaihtoehto kuin joustamisen elämäntilanteesi kanssa. Toki, kun poistut tästä elämästä ehkä sinä ja lähimmäisesi tulevat muistamaan sinut juuri sellaisena kuin heidän toivoisit? Siinä on jotain romanttista. Kuolema on suloinen, kun saat siihen kauniin merkityksen itsestäsi.
Onneksi päätät heittää pois itsemurha-aikeesi ja jatkat matkaasi itseparannukseen. Alat oppia erottamaan egosi ja näkemään itsesi objektiivisesti. Tämä voisi olla hyvä ensimmäinen askel parempaan elämään, mutta vastaa seuraavaksi tähän: ”Kuka vahtii ylempää sinua?” Ah, kuten Vartioiden Yöpöllö huhuili: ”Kuka vartio vartijoita?” Olemme siis taas päässeet saman ongelman pariin: Annoimme toiselle avaimet sieluumme, mutta samalla pistämme kaikki kehut tai syyt hänen niskoilleen. Oli hän sitten Raamatun jumala tai oma jumaluutesi. Haluat armahdusta niin paljon, että anot sitä joko toiselta tai annat itsellesi oikeuden antamaan sen itsellesi. Miten saat voiman armahtamaan itseäsi? Onko se oikeasti niin helppoa vai vaikeaa? Annat itsellesi armahdusta, mutta silti haluat myös nokkelasti rangaista itseäsi.
Olet niin nokkela yksilö asettamalla itsellesi sääntöjä tai ottamalla muiden luomia ”yhteiskunnallisia normeja” noudettavaksi. Säännöistä poikkeamalla keksimme joko rangaistuksia itsellemme tai hetkellisiä tekosyitä, jossa kuitenkin vakuutamme itsellemme, ettei kyseinen virhe tule toistumaan…. Mutta se dopamiinin ilo on niin suurta. Haluamme palkita mieltämme ja siksi haluamme toistuvasti mässätä, paneskella tai valloittaa jonkun sydämen. Kyllästyessämme noihin voimme aina siirtyä taiteen, musiikin tai kirjallisuuden pariin. Lopulta jos niistäkään ei löydä mielihyvää niin ehkä vastauksen löytää lähimmästä seurakunnastasi? Ehkä lopulta mitä halusit uskonnosta irti oli vain se sama dopamiinin ilo mitä sait äidiltäsi pistäessäsi huulesi hänen rintaan. Haluat niin paljon mielihyvää, että rupeat jahtaamaan sitä. Maailma on niin pullollaan kaikenlaisia mielihyviä tai armahduksia, että on vaikea päättää mihin päänsä upottaa. Yleensä etsimme sen parhaimman ja jaloimman vaihtoehdon.
Jalous.
Maailma on elävä organismi, joka muuttaa muotoansa siinä missä me apinatkin. Maailma on yhtä monipuolinen kuin ihmisen mieli. On turhaa pelätä koronaa, ilmastonmuutosta tai Kiinan tyranniaa. Meitä on monenlaiseksi tässä maailmassa ja meitä ei mitenkään pystytä kategorisoimaan hyviksi, pahoiksi, neutraaleiksi, lampaiksi, hirviöiksi, pedoiksi, surkimuksiksi tai urhoiksi. Meillä jokaisella on oma roolinsa Gaian shakissa.
Silti haluamme antaa niin paljon omia vapauksiamme pois jalojen ja oikeudenmukaisten politiikkojen iloksi. Vapauden ja elinkeinon kukistaminen tuo meille vapauden. Ilmastonmuutoksen ehkäisevät päätökset voivat tänään näyttää sankariteoilta, mutta lapsemme tulevat kysymään meiltä, että eikö meitä hävetä mitenkään syntimme? Olimme sitten jumalan valittuja taistellessamme Jerusalemista tai ilmastoaktivisti riistämässä muiden elinoikeutta. Me ihmiset emme muutu. Olemme ja tulemme aina olemaan jaloja ja oikeudenmukaisia.
Antamalla vastuun toiselle annat oikeuden niin itsellesi kuin muille haukkua yhteiskunnallisia rakenteita ja sen ihmisiä. Yritykset, kirkot, vastapuolen poliitikot: Nuo läpeensä pahat rakenteet ja ihmiset, mutta ah! Ei se mitään sillä sinun heimosi on se parempi…… Kunhan vain olisitte vähän rohkeampia, viisaampia ja pelottomampia, mutta tässäpä tuleekin se kylmä totuus. Nuo ihmisryhmät, joita niin vihaat tai rakastat eivät ole se ongelma. Sinä olet se ongelma. Unohda muut, sillä sinä kuuntelija olet ongelma. Itseparannus on vain omaan napaan katsomista. Ei muiden. Keksimme uusia sanoja samoille vanhoille rikoksille, koska mielemme on jalo. Jalouteen tarvitaan suuria merkityksiä ja hienoja sanoja. Oikeudenmukaisuus päästä ihmisen Helvetin yhdeksänteen piiriin. Kiinalainen filosofi Lao-tse sanoi sen parhaiten: ”Korkein hyve ei ole hyvä ja siksi juuri se on hyvettä.” ja Kungfutse totesi taas: ”He, jotka näkevät itsensä hyvinä ovat vain hyveen varkaita”. Pääsemme jälleen takaisin falloskilpailuun. Temppeliritarit, joogigurut ja elokapinan vapaustaistelijat pääsevät rauhassa polttamaan maan tuhkaksi, koska tie helvettiin on päällystetty hyvällä tarkoituksella.
Jos ongelma on minussa niin mitä minun on tehtävä ollakseni parempi? Nykymaailman ihmiset röykyttävät itseään röyhkeämmin kuin maatilan siat. Haluat parantua. Tämän takia luot itsestäsi kakkosversion, jota haikailet itsestäsi. Hän on se, joka tarvitsee sitä apua, kun taas sinä olet hyvä juuri nyt. Lainaten henkilökohtaista valmentajaani: ”Saat olla niin mestariteos kuin hiottava timantti”, mutta se on juuri se timantti joka apua kaipaa. Se sirkuksen pelle, joka vain haluaa loistaa valokehän alla yleisön hurratessa. Viimeinkin koet kuuluvasi johonkin ryhmään. Viimeinkin olet osa jotain suurempaa. Miksi sitten riitelemme ja haluamme vakuutella niin itsemme kuin toisemme, että juuri meillä on salaista tietoa paremmasta elämästä? Pystyykö kukaan meistä vastaamaan oikein kysymykseen: Miksi haluan olla parempi ihminen?
Mistä tiedämme, mikä on itsellemme parasta? Tiedämmekö edes mikä on parasta muille? Haluat olla parempi ihminen niin olisit vain. Miten mikään ulkoinen tahto tai viisas guru voisi sinusta tehdä parempaa mitenkään? Tämän takia hän, joka haluaa parannusta, tarvitsee sitä kaikista eniten. Maailmamme on muutoksen partaalla. Uuden tuulen vireet ovat haistettavissa: Ilmastonmuutoksen tuoma vallankumous, koronan jälkeinen maailma, Pax Trumpicana vai Beijing Biden? EU:N liittovaltioistaminen tai EU:n hajoaminen? Pormestari Jussi Halla-aho ja Suomen tasavallan Presidentti Sanna Marin. Mitä tahansa tapahtuu jalot ihmiset tulevat vaatimaan velkakirjan tasaamista. Verta ja päänkatkomista. Maanpäällinen Jihad! Sillä ei ole mitään väliä onko vallankumousta johtamassa Fidel Castro tai Justin Trudeu, koska sinähän olet heitä valmis kuuntelemaan. Sinussahan se ongelma piilee, sillä sinä päätät kaikesta.
Sinä päätät kaikesta.
”Miksi haluan olla parempi ihminen?” kysymys voidaan viedä myös vähän eri suuntaan. Kysy nyt seuraavaksi itseltäsi: Miksi kävit koulun? Vakuutan että tähän näkökulmaan löytyy aasinsilta itse pääkysymykseen.
Kuinkahan moni suomalainen käy Tradenomikoulutuksen läpi oppiakseen yrityslakia, kansainvälisiä kauppasopimuksia, tilastomatematiikkaa, korkoa korolle ilmiön, Excel-velhoilun, HR-alan turhamaisuuden, markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen vai saadakseen tutkinnon, jonka avulla neuvottelee itselleeen työpaikan? Mistä sinä tiedät, että nämä valinnat joista tulet maksamaan vuosissa ovat juuri sinulle parhaaksi? Mistä tiedät tämän koulun olevan se paras opettamaan juuri sinua? Sinä päätät kaikesta. Sinä vakuutat itsesi.
Miten voit olla niin vakuuttunut, että juuri tämä tutkinto on sinulle oikea? Suomessa on esimerkiksi aivan liikaa tradenomeja, jotka – öhöm – hienoilla tutkinnoillaan vain palaavat takaisin kaupankassoille tai tekevät puhelinmyyntiä provisiopalkoillaan. Mihin hitossa nämä ihmiset tarvitsivat tutkintojaan? Aalto Yliopiston tai minkä tahansa koulun olevan juuri sinulle tehty ratkaisu. Sinä menet naamakirjaan kertomaan koulupaikastasi saamaan kerättyä juuri sitä huomiota, jota kaipasit. Ihmisten tyhjänpäiväiset onnittelut vahvistavat sinun luomaa tarinaa. Toki olemmehan me korkeasti koulutettuja suomalaisia, jotka vastustamme koulutusleikkauksia niin hartaasti, että mieluummin pakotamme nuorison vasten heidän omaa tahtoaan pysymään koulussa entistä pidempään. Mihin nuoriso tarvitsee oikeuden määrätä omasta elämästään, kun jalosti pakotamme heidät pysymään koulunpenkillä? Taputtamalla omaa olkapäätämme voimme todeta: ”pakkohan meidän on käydä koulussa ja saada jonkinlainen lopputodistus, jotta voimme todistaa niin potentiaaliselle työnantajalle kuin itsellemme osaamisemme.”.
Tämän takia kouluistakin on tullut bisnestä ja oppimisen ilosta toisarvoista. Tärkeintä on, että joku saa rahaa ja jollekin maksetaan. Kuinka moni meistä opiskeli ranskaa, saksaa tai ruotsia vain sen takia, että koulumme sitä pyysi emmekä siksi, koska halusimme käydä keskustelua eurooppalaisten veljiemme kanssa? Käymme koulua, jotta saisimme paperit ja tarinan ollaksemme parempia.
Ennen sepät takoivat rautaa luodakseen jotain ikuista. Nykymaailman koodariapinat, nuo ICT-alojen digitaaliset sepät vain julkaisevat aikataulujen asettamia Minimum viable product:eja, koska digitaalisessa alustassa on vain helppoa rakentaa jonkin valmiin päälle. Lopulta koodarit, jotka aiheuttivat tuotannossa bugeja vain palaavat koodinsa ääreen tekemään yhden korjauksia. Samalla syödessään työnantajansa leipää. Mikseivät yritykset kuten Supercell luo omia rekrytointikoulutusohjelmiaan pysyvästi? Tässä sentään nostan hattua kunnon ICT-konsulttitaloille, jossa niin vanhat konkarit kuin uuden sukupolven koodarivelhot pidetään molemmat ajan tasalla alanhengestä. Pystytkö sanomaan samaa oman työsi työtaidoista? Haluaisitko edes tehdä työtä, jossa ikuisessa oravanpyörässä joutuisit jatkuvasti kehittämään ja…… jopa parantamaan itseäsi……pysyvästi? Toki…. Vaikka Supercell onkin iloinen veronmaksaja ei kannata unohtaa, että nuo lafkat haluavat helpottaa halvemman työvoiman tuontia suomeen. Suomalaisia koodareita voitaisiin korvata hindulaisilla jumalilla. Yritykset, kuten ihmisetkin haluavat jekuttaa itselleen parempia diilejä. Kaupittellemme itsellemme armahduksen mielihyvän. Me kaikki haluamme parempia diilejä. Haluamme parempia asiakkaita, parempaa palkkaa, parempaa työtä, parempia ystäviä – Kaikki vain paremmaksi! Siksi meitä ei haittaa, jos yksilönvapaus, sananvapaus, elinkeinovapaus tai demokratia murretaan silmiemme edessä, koska vastapalveluksena on niin paljon paremmuutta! Sinä päätät sen!
Parannamme itseämme ja hankimme koulutuksia tehdäksemme maailmasta kauniin. Palkinnoksi keskuspankit ulostavat setelinsä meidän käytettäväksi. Rahanhan takia me kaikki oikeasti haluamme parantaa itseämme? Mitä väliä, että aurinkopaneelit ovat ydinvoimaa heikompia ja saastuttavat luontoa. Viherenergian lobbarit saavat siitä läskin lompakon ja Venäjä saa ohessa rakentaa maakaasuputken Eurooppaan! Naisten itsemurhat ovat nousemassa pornoalan ja sosiaalisen median kasvun myötä? Mitä väliä ihmisten kärsimyksellä on, kun voimme vakuuttaa olevamme jaloja ja myötätuntoisia – Kauniin liberaaleja tässä urheassa uudessa maailmassa. Rahaahan me myös käytämme parantaaksemme niin itseämme kuin muita. Asianhan voi nähdä hyvinvointivaltion ylläpitämisenä. Maksamme veroja, jotta ihmiset saisivat sairastella. He voivat vailla mitään itsepetoksen tunnetta ryypätä, lihota, käyttää huumeita tai muuten vaan vaurioittaa hyvinvointiaan. Maksamme siitä ylpeästi, jotta he saavat siihen vapauden. Huoh, se on vähän niin kuin mitä porvariäitini sanoo: ”Köyhillä pitäisi vain olla oikeus kuolla pois”. Yhteiskuntamme menee tyhmemmäksi, kun huomaamme maksamamme itse poliisin ylläpidosta. Miksi kukaan haluaisi maksaa omasta taskustaan poliisille? Etkö muka osaa käyttäytyä hyvin, vaan sinun pitää maksaa jollekin joka vahtisi, että käyttäytyisit soveliaasti? Huhuu. Kuka vartioi vartijoita? Miksi et vain olisi parempi ihminen?
Ole.
Minkä tahansa polun valitseminen on oma päätös. Sinä päätät mitä tarvitset elämääsi, jotta voit tulla paremmaksi henkilöksi. Voisiko ratkaisu olla näin helppoa? Olisiko se helpompaa kuin Jeesuksen armahduksen vastaanottaminen? Ollaksesi parempi ihminen sinun täytyy vain tehdä sitä mistä aidosti nautit ja unohtaa mitä muut sinusta tai teoistasi välittävät? Niin pitkään kun keskität kaiken energiasi ilmaisemaan itseäsi pääset jättämään taakse halusi armahduksesta, rahasta ja jaloudesta. Saisit suuren helpotuksen elämääsi, kun voisit olla murehtimasta moisista. Enää ei tarvitsisi miettiä mikä on yhteiskunnallisesti jaloa tai moraalisesti hyväksyttävää. Jumalalta ei tarvitse kysyä lupaa eikä rahaa tarvita materialistisiin hyveisiin. Elämäsi olisi kuin suuri rakkaustarina itseäsi kohtaan ja kun katsot itseäsi peiliin ja kysyt rakkaaltasi: ”Mikä tekisi sinut tyytyväiseksi?” Alitajuntasi kyllä kertoo vastauksen. Milloin viimeksi muusikko on tehnyt musiikkia musiikinnautinnon takia. Piirtävätkö ihmiset #Inktober piirustuksiaan Instagramissa saadakseen seuraajia vai ollakseen ylpeitä työnjäljestään? Uskooko kukaan, että teen näitä videoitani oman nautintoni takia? Tekeekö artisti taidetta mitä hänen yleisönsä haluaa tai mitä kriitikot toivovat? Vai keskittyykö hän oman taitonsa täydellistämiseen.
Yhtä hyvin voisin nyt kysyä itseltäni miksi saarnaan niin kiihkeästi? Rakastan omaa ääntäni, senhän jopa kuurokin kuulee. Opin myös parantamaan itseilmauksen taitojani, pääsen kirjoittamaan käsikirjoituksia. Videoiden suunnittelu ja toteutus on hauskaa sekä videon loppuun saaminen on palkitsevaa. Eikö olekin hienoa, kun saa tehdä jotain mistä aidosti nauttii? Onko siinä ratkaisu ongelmiimme? Tehdä asioita, joista nauttii? Ja siihen ei edes tarvita mitään Tradenomin tutkintoa saati muiden hyväksyntää?
Tämän salaisen informaation ansiosta sinun ei enää tarvitse haukkua äitiäsi. Muiden käyttäytymistä ei tarvitse moittia eikä sinun tarvitse tuskailla omaa merkitystäsi pohjantähden alla. Nyt voit vain nauttia elämästäsi ja seurata sivusta, miten elämä etenee. Eikö elämisen tarkoitus olekin yksinkertaisen helppoa? Ehkä liiankin helppoa? Pitäisiköhän tähän luoda Jumalan kymmenen käskyä, YouTuben perustuva tubettaja sertifikaatti tai digitaalinen Excel-taulukko, jossa hyvettäsi mitattaisiin? Ei, koska oli sitten maailma materialistinen tai henkinen niin antaa filosofien päättää se keskenään. Keskity sinä vain olemiseen. Elä ilman egoa, leimoja tai itseparannuksen tarinaa.
Ole tai älä. Sinä päätät kaikesta.
Kysy itseltäsi uudestaan: Miksi haluan olla parempi? Onko vastauksesi muuttunut tämän saarnan myötä? Se suurempi tahto -- Jalosankari ei edes tiedä omasta olemassaolostaan. Hän vain on ja tekee työnsä. Hän on kummitus omassa elämässäsi, henkilö, jota välttelet ja feidaat toinen toisensa kertaa. Tämä toiminnan mies ei tee hyvyyttä saadakseen LinkedInin urasankarit karjumaan kehujaan tai saadakseen Twitterin aktivistit sihisemään. Toiminnan mies vain tekee työnsä välittämättä mitä ulkoinen maailma on hänestä mieltä. Hänellä ei ole edes aikaa taputella omaa olkapäätään, vaan suunnittelee jo seuraavaa peliliikettään.
Tämän takia emme voi olla itseämme nokkelampia tai muuttua urhoiksi nappia painamalla. Me joko olemme se mitä olemme tai sitten sirkuksen pellejä. Tämänhän jokainen meistä tietää, vaikka sitä kuinka haluaisi kiistää, mutta samalla logiikalla rakkauskin toimii. Rakastuminen tapahtuu alitajuisesti. Rakkaussuhteen voi tietenkin pilata olemalla passiivi tai huomaamalla, että Eroksen nuoli tainnut sittenkään osua oikeaan henkilöön, mutta se ensisijainen reaktio – se ihastumista suurempi tunteen voima. Se syntyy sinussa ja se tapahtuu spontaanisti. Se on voima, joka sykkii sisimmässäsi ja haluaa päästä ulos kuin villieläin. Rakastat tai et, sitä ei vain kehitetä ajan mittaa. Suhdetta voi kylvää, mutta joko rakastat jotakuta tai et rakasta. Rakkauden kohdetta ei voi valita. Saatat rakastua WoWia pelaavaan goottityttöön tai työpaikkasi esimieheen. Samantekevää oletko kyseisen henkilön kanssa 4 vuotta tai 4 tuntia. Rakkaus tapahtuu itsestään eikä sitä mikään guru tai suurempi voima päätä sitä puolestasi. Saatuasi suuren taakan pois hartioiltasi voit vain olla ja oma sisäinen valosi alkaa loistamaan hiljattain esille, kunnes siitä tulee suurempi kuin itse Prometheuksen liekki!
Sinä, joka haluat nillittää miten tubettaminen, piirtäminen, tai musiikinteko ei tule tuomaan leipää pöytääsi. Sinulle sanon vain seuraavasti: Suuret saavutuksethan tapahtuvat itsestään. Olit sitten seuraava Kanye West luomassa musiikkia tai koodarivelho rakentamassa datan kompressiopaketoijaa, kun keskityt työhösi puhtaasti ja tarmokkaasti – asiat vain sellittömästi lähtevät käyntiin. En minäkään osaa koodiani selittää sen paremmin kuin hullu osaa selittää meidän elävän simulaatiossa. Eihän Steve Jobsikaan osannut odottaa iPhonen suosion tulevan Applen applikaatio ekosysteemistään. Eihän meidän karvaiset esi-isätkään osanneet odottaa evoluution seuraavan hyppäyksen tulevan heidän jatkuvasta sienensyönnistään. Kuka meistä osasi odottaa Islaminuskonnon valloittavan Euroopan? Sanoin sen jo. Me ihmiset muutumme jatkuvasti ja harvoin mikään pysyy samana, paitsi tietenkin tuo pyhä jalous, heh heh.
Nyt kun olet vapauttanut itsesi niin omista kuin muiden asettamista taakoista jää sinulle vain tekemisen nautinto. Asian voi myös nähdä tältä kantilta: Jos me kaikki keskittäisimme energiamme tekemään sitä mistä nautimme niin eikö tämä olisi sitä maailmanlaajuista itsensä avustusta? Mutta tätähän se jalo elämä on. Pyhä Pauli sen sanoi parhaiten roomalaisten kirjeessä: ”En tee sitä hyvää mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.” Ja näin kauniisti videon lopetukseksi palaamme siihen mistä aloitimme. Jumalan armahdus. Et voi parantaa sitä osaa itsessäsi mitä tarvitset. Se osa sinussa, joka pyytää apua yhteiskuntaa, gurua tai Heraklesta tekemään hyvät teot puolestasi. Sinä saat päättää uskotko mihinkään näistä. Sinä saat päättää auttavatko yhteiskunnan säännöt, ammattitutkintosi paperi tai jumalasi armollisuus sinua. Sinä saat päättää ovatko nämä hyväksi sinulle. Saat jopa lopulta moittia heitä kaikkia erehtymättömyyden sädekehäsi alla!
Olit sitten naurava tai laulava Jokeri sinä sen päätät! Haluatko jatkaa elämääsi sirkuksessa maskeeraukset ylpeästi naamalla, kun kunnioitus itseäsi ja muita kohtaan puuttuu. Kun osaat kunnioittaa itseäsi, ei tarvitse itkeä eikä nauraa edes tanssiessasi takaperin nuoralla, vaan voit olla jalat maassa rauhassa.